Dinanet - Join TechLadies!

Meillä oli tänään illalla itsenäisyypäivätanssiaiset.
Aluksi epäröin ja pelkäsin jopa niitä. Ajattelin että kukaan ei halua tanssia kanssani, mutta onneksi toisin kävi.
Ensin näytti pahasti siltä etteivät pojat aio sinä iltana tanssia lainkaan. No, me tytöt tanssittiin sitten keskenään. Onneksi pojat kuitenkin älysivät ja uskaltautuivat tanssimaan myös.
Tuli sitä sitten tanssittua useammankin pojan ja tytön kanssa. Mutta mikä tärkeintä hauskaa oli!
Kengät oli ihana ottaa jalasta pois...mutta korsettini oli mukava ja ainakin olin kerrankin ryhdikäs ja näytinkin siltä.

Elämässä tulee pohdittua monia asioita. Kuitenkin monet mielenkiintoiset arkipäivän asiat jäävät pohtimatta. Olen kyllä pohtinut tätä aihetta ennenkin, mutta ajattelin tehdä niin jälleen.
Tänään näin Tampereella ostoksilla ollessani sattumalta useita tuttujani.
Kuinka todennäköistä se oikeastaan on?
Kuinka todennäköistä on, että jotkut kaksi ihmistä ovat samassa paikkaa, samaan aikaan ja vielä sen lisäksi tuntevat toisensa?
Niin...kun alkaa pohtimaan niin aika monta asiaa, jotka voisivat mennä "pieleen" eivätkä ihmiset tapaisi toisiaan.
Jos sanotaan että käyn noin kerran pari kuukaudessa Tampereella.

Tiistai oli tosiaan Lastenoikeuksienpäivä. Kaikilla alle 18-vuotiailla on lapsen oikeudet ja mikseivät vanhemmatkin ihmiset saisi olla lapsia. Kaikkihan me olemme vanhempiemme lapsia, ainakin jollakin tavalla.
Tosiaan eilen tuli ilmoittauduttua ylppäreihin. Menen pari ainetta uusimaan ja kieliä jäi keväälle. Sitten pitää miettiä niitä jatko-opiskelupaikkojakin. Tai no, niiden pääsykokeita lähinnä.

Nyt se on sitten aloitettu: diplomityön teko. Kaksi viikkoa sitten oli palaveri ja siellä kaikki tuntui aivan selkeältä. Seuraavana päivänä meinasi iskeä masennus, kun motivaatio oli hurja, mutta mitään ei osannut tehdä. Nyt on alkanut ymmärtämään, mitä pitää tehdä ja tehtävälista onkin kasvanut jo kiitettävästi.

Kandiuutisia: Olen saanut ihan hyvää palautetta työstäni. Noin viikon päästä palautan lopullisen version. Vielä pitää hioa työtä..

Olen ollut tavattoman laiska, no olen pahoillani siitä.
Tulipahan kieliä harjoiteltua tänään ja jopa suomea puheviestinnässä.
Se on kivaa. Väsyttää, mutta onneks nukuin riittävästi viime yönä.
Tänäkin yönä piti, mutta enköhän menekin tästä nyt sitten nukkumaan.
Sitä vaan jää sellaisiin asioihiin koukkuun kuin irc, mese, skype jne...

Vaikka elämä ei aina luistakaan täysin ja väsyttää.
Tuntuu voimattomalta eikä huvita monet asiat.
Silti jaksaa hymyillä, kunnes murtuu ja alkaa itkeä.
Ylppärit meni ihan hyvin, kun tulokset tänään saatiin.
Ne piristivät.
Tykkään talvesta ja pimeydestä.
Mutta kuolemasta en.
Ehkä ihan ymmärrettävää välillä.
Öitä.
(PS. Tuli valvottua liian myöhään viime yönä. Älä tee samoin. Koitain välttää samaa tänään.)

Rakkaan mummoni kuolemasta on tänään tasan vuosi ja viikko. (Kuoli 08.11.06). <3
Olen muistuttanut koko vuoden ihmisille aina kun aiheeseen sopii, että muistakaa mummojanne.
Tänään kuoli toinen. (15.11.07) :(
Muistakaa siis mummojanne. He ovat meille kuitenkin niin rakkaita.
Öitä ja muistakaa tämä.
Voimia kaikille. :)

Tänään oli hissantunnilla esseejuttu. Ihan jänskä. En tiiä miten meni.
Sitten kokeilin jotain uutta, eli kuuntelin radiota suihkussa. Hassua, mutta vähän vaihtelua.
Sain influenssarokotteen eikä varmaan tehnyt hyvää, kun kävin soittelemassa pianoa illalla...
Mutta täytyy harjoitella erästä musikaalia varten.
Huomenna kieliä ja kemiaa jne.

Tänään oli tosiaan se englanninkoe. Ei mennyt mitenkään kovin hyvin. Aina kaikki ei mene hyvin, mutta ei voi mitään. Se on kuitenkin osa elämää.
Ylppäritulokset alkavat pikku hiljaa tulla. Niitä tässä sitten pitää jännityksellä odotella... :)
Historian tunnilla esitimme kivan näytelmämme.